Kuumaa keskikesää

Kirjoittelussa on ollut taasen taukoa, jotenkin näin kesällä tietokoneen ääressä tulee viivähdettyä vain säätilaa katsastamassa. No nyt onkin hellettä riittänyt ja kuumemmaksi taitaa vain muuttua. Tänään onkin niin lämmintä, että ei oikein muuta jaksa tehdä kuin hieman tätä blogia päivittää. Kaikenlaista onkin tapahtunut.

Viljelykset ovat toistaiseksi hyvässä kasvussa – rypsipelto on kukkinut toista viikkoa keltaisena, syysvehnät ovat pitkällä tähkällä ja kevät vehnät tulossa tähkälle ja kukkaan. Kuivaheinän korjuuilmat ovat olleet mahtavat ja heinämaalta ja suojavyöhykkeeltä korjattiinkin hyvä sato.

Torstaiaamupäivällä kävin Kukan, Oton ja Marikan kanssa tutustumassa naapurikunnassa joka toinen vuosi järjestettävään Okra-maatalousnäyttelyyn, josta kolmen vuosikymmenen aikana on talkootyöllä kehittynyt konehuutokaupasta alkunsa saanut Suomen toiseksi suurin maatalousnäyttely. Otto kiisikin innoissaan traktorin ratista toiseen yhä isommiksi tulleiden koneiden hytteihin nappuloita painamaan. Aina välillä jokin vilkku tai töötti toimikin.

Kesäkuun alussa vietimme Oton nimipäiviä Pöytyällä. Petteri oli itse tehnyt Otolle lahjaksi upean sinisen auton, joka osasi itse väistellä esteitä, vilkuttaa valoja, kääntyillä ja pakittaa tarpeen tullen. Auto oli meistä kaikista ihmeellinen – Oton kotona sen liikkeitä on kuulemma mielenkiintoista seurailla, kun se pujahtelee esiin sohvan alta.

Juhannusta vietettiin hajallaan, minä täällä Pöytyällä Elinan ja Petterin kanssa, Maija, Marika ja Carlos olivat Tuulisessa, jonne minäkin menin Juhannuspäivänä. Kaikkialla Juhannusilmat olivat epävakaat – sateiset ja tuuliset. Sen jälkeen onkin kesä muuttunut päivä päivältä  kuumemmaksi. Kaikkien suruksi Carlos, joutui lähtemään Saksaan Juhannuksen jälkeen. Kaikkea hyvää Sinulle Carlos!

Oton-päivän kuvia

Kameraa tyhjentäessäni löytyi mukavia kuvia parin viikon takaiselta Oton-nimipäivä reissulta.

Autot ovat Oton lempileluja.

Näytä koko albumi

Keinuminen on hauskaa, vaikka ilma olisi keväisen hyytävää.

Näytä koko albumi

Tuulisen kevättä

 

 

 

Olin Maijan ja Cugu-koiran kanssa runsaan kuukauden tauon jälkeen pitkää viikonloppua viettämässä Tuulisen mökillä. Runsaat lumet olivat sieltäkin sulaneet, mutta järvi oli vielä tukevasti jäässä. Tosin jäälle ei enää uskaltanut astua. Käytinkin aikani tulevaa kylpytynnyrin paikkaa valmistellen. Halkaisin pari isohkoa kiveä kivikiiloilla pienempiin paloihin. Hienosti kivet halkesivat kiiloilla, jotka olin hankkinut Konekor-liikkeestä http://www.konekor.fi/.

 

Kivipuuhan ohella Kukalta ja Mikolta lahjaksi saamani “kiertopalkinto” tuuliviiri pääsi arvoiselleen paikalle varastorakennuksen päätyyn. Sinne se sopi hienosti Tuulisen tuulissa keikkumaan. Mukava lisä mökin pihapiiriin.

Kesä on tulossa ja mökkikausi tiivistyy. Vesijohtokin oli sulanut ja nyt venekin on käännetty laiturilta valmiiksi kalavesille lähtöön.

Pääsiäistulva

Kiirastorstaina alkanut lämminilma on sulattanut suorakylvösänkipelloilta lumet. Moneen vuoteen ennätyksellisen paksut hanget ovatkin huvenneet nopeaan tahtiin. Aurajokikin tulvii – no syvälle uurtuneesta uomastaan se ei sentään täällä Pöytyän kirkon kohtaalla vielä nouse pois. Veden pinta on tällä hetkellä ainakin yli metrin tavanomaista korkeammalla.

Viikonlopun viettoa

Pöytyällä on vietetty leppoisaa, elämän täyteistä viikonloppua. Kukan perhe käväisi kylässä uudella autollaan. Hyväntuulisen Oton puuhia oli mukava seurailla. Poika jaksoi keskittyä intensiivisesti leikkimään vintiltä tuomillani vanhoilla pikkuautoilla. Autoja ajettiin parkkiin riviin ja jonoon aina uudestaan. Kaikenlaisia sanojakin alkaa löytyä yhä enemmän, niin ja veikeitä ilmeitä pistetään peliin sopivissa tilanteissa.

Välillä kävimme ajelemassa oikeatakin traktoria – tästä on jo muodostunut jonkinlainen “perinne” Oton täällä käydessä. Traktorin ohjaaminen ja erilaisten vipujen kokeileminen aina “ajon” välissä, tuntuu olevan jotenkin verissä.

Pupun pesäänkin kurkistimme. Parhaimman emokanimme pariviikkoiset poikaset ovat jo isoja “pötkylöitä”. Tällä kertaa pesästä löytyy yhdeksän valkoista ja keltaista pupua. Emo hoitaa niitä todella hyvin lämpöisen karvapeiton suojissa.

Illat kuluivatkin saunoessa ja kylpytynnyrin lämmössä “lilluen” – ihana kontrastin tunne kun ulkona on kirpakka – 15 °C kirkas pakkasilta ja tynnyri höyryää + 38 °C lämpöisenä. Marika ja Carlos tekivät yhdessä Maijan kanssa meille maukkaita leipomuksia, Lasagnea ja paistiruokia. Oton lempiruokaa tuntui olevan possun leikkeet ja paistit.


Mukavia talvipäiviä kaikille!

Talvisia kuvia

Joulu ja alkuvuosi ovat kuluneet pitkästä aikaa vanhan ajan talven merkeissä. Lunta on kertynyt 20 – 40 cm ja pakkastakin on ollut välillä lähes -30 °C. Viime viikon talvimaisemat ovat olleet erityisen hienoja, kun talvisumut ovat kertyneet paksuksi kuuraksi puiden oksille. Kunpa vielä tuo aurinkokin välillä pilkahtelisi esiin.

120-vuotias pihakuusemmekin on verhoutunut lumiseen vaippaan. Toivotaan, että vanhuksen pitkät oksat vain kestäisivät lisääntyvän painon.

Ohessa talvinen kuva yli sadan vuoden takaa. Pihakuusi keskellä hentona alkuna, metsästä tuotuna istukkaana.

 

Uuden vuoden kieppeillä Tuulisen mökilläkin oli elämää runsaan viikon verran. Marika ja Carlos aloittivat mökin lämmittämisen ja polkujen teon talvimaisemaan. Tämän jälkeen Kukka, Mikko ja Otto tulivat Uutta Vuotta vastaan ottamaan pakkasten kiristyessä. Lopuksi Maija, minä ja Cugu tulimme auringon värjäämää järvimaisemaa ihastelemaan.

Isänpäivä lahjoja

Kolean harmaana päivänä lämmittävät lahjat luovat hyvää mieltä. Sain tänä aamuna lahjaksi toivomani ison kynttilä lyhdyn. Sille on jo paikkakin katsottuna uuden työhuoneeni ikkunan alta, josta kaadan pois taloa varjostavan vaahteran, siten että kanto jää korkeaksi “pöydänjalaksi” lyhdyn alle. Siitä tuota elävää valoa on sitten hyvä katsella tietokoneen äärestä. No ensin täytyy tuo puun kaatohomma tehdä ja lyhtykin on täynnänsä kaikenlaista hyvää.

Toisen isänpäivälahjan ostin parin vuoden harkinnan jälkeen koko perheelleni ja kaikille hyville tutuille. Sitä onkin jo pari kertaa mielihyvällä testailtu ja lokoisaksi havaittu. No se on merialumiinista valmistettu kylpytynnyri tai oikeammin kylpypalju. Kalliinpuoleinenhan tuo oli, mutta ei vuoda, helppo pitää puhtaana, lämpöeristetty, oma kantava runko yms. Tarkemmat tiedot löytyy osoitteesta www.kylpytynnyri.net .

Niin kamina on todella hyvän ja tehokkaan tuntuinen.

Palju on tämän talven sijoitettuna Pöytyälle, mutta tarkoitus on viedä se ensi vuonna mökille, kunhan sinne saadaan sijoituspaikka ja vesijohdot kuntoon. Näkee sitten raskiiko tästä mukavuudesta luopua täältä Pöytyältä. Nyt odotellaan kirkkaita pikkupakkaskelejä, jotta päästäisiin valkoisten hankien keskelle tähtikirkkaan taivaan alle liki 40 °C vedessä köllimään.

Oton synttäreillä

Tänään kävimme Espoossa Oton 1-vuotis synttäreillä. Päivänsankari oli tapansamukaisesti hyväntuulinen ja virkeän puuhakas. Lahjaksi veimme mm. polkupyörän turvaistuimen ja Otolle pyöräilykypärän.

Näytä koko albumi

Turvallisia ja mukavia pyöräilyretkiä toivottaen Pöytyän porukka.

Elinan ja Petterin Häät

Eilen vietimme lämminhenkisen ja mukavan hääjuhlan. Elina ja Petteri vihittiin Alastaron Nummentuvalla sukujen ydinjoukon ollessa vieraina. Hääpari loisti onnellisuuttaan omalla rauhallisella ja vakaalla tavallaan. Juhla kului viisaita sanoja sisältäviä puheita ja  musiikkiesityksiä kuunnellen sekä  “leikkien”. Hyvää ruokaa sekä kahvia ja hääkakkua syöden. Samalla tutustuttiin toisimme ja otettiin paljon kuvia.

ONNEA ELINA JA PETTERI!

Synttäripäivän yllätys

Eilinen synttäripäiväni päättyi melkoiseen yllätykseen. Illalla naapurimme Sari ja Juha tulivat yllättäen iltasella käymään. Olivat olleet parin päivän Pääsiäismatkalla Tallinnassa. No puuha vaikutti jotenkin salamyhkäiseltä, Juhalle piti käydä avaamassa toisen rapun ovi ja minulle tuotiin konjakkipullo lahjaksi. Jutustelimme Tallinnan kuulumisia, ja Juha viipyi ja viipyi jossain poissa. Ajattelin, että ompas Maija tilannut ison lastin juotavaa Virosta, kun niiden sisääntuonti kestää niin kauan. Mitähän juhlia Maija oikein on järjestämässä?

No lopulta Juha ilmestyi salin ovelle ja sanoi, että “isäntä voi tulla katsomaan”. Yllätys oli SUURI saliin oli koottu täysimittainen BILJARDIPÖYTÄ. Maija oli ostanut sen Sarin siskolta minulle synttärilahjaksi.

Joten illat kuluvatkin nyt Maijan kanssa kepillä palloa pussittaen. Vieraille tiedoksi, että biljarditurnauksia odotettavissa.

Retki Limppumäelle

Pääsiäis-Sunnuntaina teimme Koko joukolla (Marika, Petteri, Maija, Erkki ja kaikki koiramme Nippe, Skuolfi, Hahtu ja Cugu) lämpimässä aurinkoisessa kevät säässä metsäretken Limppumäelle. Se on jääkaudelta peräisin oleva pyöreiden ja lituskaisten kivien “röykkiö” keskellä suurta metsäaluetta. Alue on rauhoitettu luonnonsuojelualue. Matkaa sinne tilaltamme on sinne linnuntietä vajaa neljä kilometriä.

Maija ja minä pinnasimme retkestä suurimman osan ajamalla maasturilla Matomäenmetsäautotien päähän. Muutenkin seudulla on helppo retkeillä, sillä autolla pääsee hyviä metsäautoteitä ajamaan keskelle retkeilymaastoja. Mustanrahkankalliolla on jopa metsästäjien sinne tekemä nuotiopaikka pöytineen ja penkkeineen.

Retkellä näimme monia lähes kesänmerkkejä — sammakoita, sitruuna-, nokkos- ja neitoperhosia sekä suruvaippoja. Olihan lämpöä lähes 15 °C. Teeret pulputtelivat lähi soilla ja peipposet livertelivät metsissä. Meillä oli hieno retki. Marika ja Petteri tekivät yhteensä koirien kanssa varmaan noin 10 km lenkin pitkin metsiä ja metsäteitä.

 

Pääsiäispuuhaa

Aamulehden sunnuntai-sivulla on mukava Pääsiäisajan arvoitustehtävä. Piirrettyjen kuvavihjeiden perusteella pitää päätellä 90 Suomen kunnan nimet. Ollaan sitä perheen voimin ratkaistu eilisestä iltapäivästä lähtien — yhtä vaille kaikki ollaan omasta mielestämme ratkaistu.

Linkki tehtävään http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/ihmiset_kilpailut/8692403.shtml aukaise pdf ja ala tehdä tehtävää.

Onnea yritykseen!

 

Ps. Aikaisemmat piilokuva-arvoitukset ja niiden ratkaisut löydät osoitteesta http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/ihmiset_kilpailut/8353624.shtml

Ampuhaukkahan se

Tänään opetustunteilta kotiin tultuani, vilkaisin jälleen lintulaudan suuntaan. No siellähän se eilinen haukka istui vakiopaikallaan kytiksellä. Tällä kertaa rintamasuunta oli kuvauksellisesti talolle päin, joten tässä vielä toinen kuva hienosta herrasta.

ps. Pitänee mennä viemään tinteille ruokaa, kun tuo talvi vain tuntuu jatkuvan.

Lintulaudan keväinen vieras

Tänään ollessani lähdössä atk-kurssille vilkaisin ulos ikkunasta, jonka alla on lintulauta. Viereisen kuusen oksalla istui mielenkiintoisen näköinen haukka. No sen verran tajusin. Kun kamerakin oli sattumalta lähellä, tuli mieleen napata ikkunan läpi kuva. Harmi, että lintu oli selin. Illan selvittelyjen jälkeen se oli ilmeisesti harvinaisen värikäs ampuhaukka koiras. Tuskin sentään punajalkahaukka, varsinkin kun en niitä jalkoja erityisesti huomioinut, ja kaikin puolin sen näkemiseen ajankohta olisi varsin merkillinen.

Hymyhauta

 

Pari viikkoa sitten Pöytyän kulttuurilautakunta järjesti pienimuotoisen muistotilaisuuden valtiopäivämies Kaarlo Värrin kunniaksi. Hänen syntymästään tuli kuluneeksi 170 vuotta. Seppeleen laskun jälkeen, me paikalla olleet parikymmentä sukulaista kokoonnuimme seurakuntatalolle mukavahenkiseen juttutuokioon, jossa käytiin läpi joitakin suvun vaiheita. Sukutukija Ari Vilén luki meille laatimansa erinomaisen jutun Kaarlo Värristä. Seuraavasta linkistä kyseinen juttu on ladattavissa .doc-muotoisena tekstinkäsittelyn dokumenttina www.loimaanseutu.fi/_FileRoot/610869.doc. Kannattaa lueskella, jos suvun historia kiinnostaa!

Kaarlo Värri oli siis isäni äidin isoisä. Hän on rakennuttanut mm. viljelemäni Värrin tilan nykyisen päärakennuksen, jonka valmistumisvuodeksi isänisäni on kirjannut rakennusluetteloon 1891.

Värrin sukuhautaa lapseni kutsuvat hymyhaudaksi, minkä ilmeen se sai kun Kaarlo Värrin relieffikuvan rinnalle nostettiin hänen vaimonsa Maria Värrin kuva (“silmät”).

Rekiajelu

Tänään, lauantaina – oli hieno aurinkoinen pakkaspäivä, niinpä valjastimme puoliltapäivin Veikan parin vuoden tauon jälkeen kirkkoreen eteen. Ohessa ajelusta syntynyt video. Ajelu sujui Veikalta vanhan tekijän rutiinilla. Videon koostamisessa ja latailussa sitten vierähtikin loppu iltapäivä.

• Videon kuvaus Petteri Aimonen
• Editointi Erkki Aimonen

 

Huomenna mennään uudestaan ajelulle — olkaa huoletta videokamera jätetään tällä kertaa kotiin.

Rauhallista sydäntalvea

Taasen viikko vierähtänyt. Alkuviikko kuluu tiiviisti opetustunteja pitäessä, loppuviikosta tehdään pieniä tilan askareita, suunnitellaan tulevan viikon opetustunteja tarpeen mukaan. Lisäksi juuri nyt on aika alkaa tekemään maatalouden kirjanpitoa valmiiksi veroilmoitusten jättöä varten. Aina tuntuu vanha sanonta pitävän paikkansa — “… verottaja vie loput”, no ainakin paljon niitä veroja vaan pitää maksella.

Talvi-ilmat ovat nyt olleet suopeat — pikkupakkasta, luntakin on sen verran, että valoisuutta riittää (noin 10 cm). Isoja lumipyryjä ei ole ollenkaan. Teitäkin olen auraillut tänä talvena vasta neljästi (ensimmäisen kerran marraskuun alussa). Aurinko kun vielä vähän pilkistelisi niin olisi täydelliset talvikelit. Maija ehdotti, että kolmen vuoden tauon jälkeen kaivettaisiin kirkkoreki esille ja käytäisiin Veikan kanssa pellolla rekiajelulla. Ehken viikonlopulla sivulle tulee kuvia tai videota rekiretkestä.

Otto ja Joonas-kissa

Tuli hankittua tavallinen digivideokamera, jotta saan tallennettua esim. Otto-pojan tekemisiä myös “elävinä kuvina”. Seuraavassa ensimmäisiä otoksiani — Otto ja Joonas-kissan tutustuminen.

 

Huom! Videon lataantuminen saattaa kestää aikansa — tiedostolla kokoa 15 Mt. Mikäli tämä onnistuu niin näitä “Hauskoja Kotivideoita” tultaneen näkemään vastakin.

Talvisia harrastuksia

Olin Maijan ja Cugu-koiramme kanssa pitkästä aikaa mökkimaisemissa. Olikin hienot talvi-ilmat – pakkasta, tyyntä, vähän aurinkoakin ja ennen kaikkea järvi vahvassa 20 cm teräsjäässä. Kun lisäksi jää oli sileää ja vielä ilman lumipeitettä, pääsinkin ensi kertaa kokeilemaan jo viime keväänä hankkimiani retkiluistimia.

Ihastuin kertaheitolla tähän hommaan. Luistimilla pääsi nopeasti, vähällä vaivalla pitkiä matkoja ympäri järven rantoja. luistelusta tulikin nautittua täysin siemauksin koko viikonlopun. Voikun kelit sallisivat jatkoa tulevillakin mökkireissuilla. Maija harrasti iskukoukkupyyntiä, ja yksi kiloinen hauki jäikin pyydyksiin.

Tuulisen Rakennelmia

Mökkeilyä on tullut harrastettua melko tarkalleen neljä vuotta. Sinä aikana rannalle on syntynyt erilaisten rakennusprojektien myötä kestopuista laajennusta laiturialueen oheen. Kokeiltuani Picasa-valokuvaohjelman uuden 3 version uusia ominaisuuksia huomasin digikuvista tehtävän elokuva -toiminnon kokeneen merkittäviä parannuksia. Yllä onkin nähtävissä mökin rakennusprojekteista koostettu elokuva.

Tuollaisen elokuvan saat upotettua blogi-tekstiisi, klikkaamalla tekstien muokkaus -tilassa Lisää video -painiketta. Videon lataaminen palveluun tuntuu ainakin minun Internet-yhteydellä vievän kummasti aikaa.